Tekoälyllä muokatut asuntokuvat: välitysalan raja sopii kaikkiin tuotekuviin

Mitä tapahtui

Yle kertoi 12.10.2026, että kiinteistönvälittäjien myynti-ilmoituksissa on tekoälykuvia, joissa asunnon mittasuhteita on muutettu ja remonttia ei aina voi edes toteuttaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on saanut asiasta yhteydenottoja (Yle).
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto kertoi 23.10.2026 täsmentävänsä hyvän välitystavan ohjetta tekoälyllä muokatuista kuvista. Ohje julkaistaan 10.11.2026 (tiedote).
Liiton tiedotteen mukaan muokkauksesta kerrotaan kuvassa, virtuaaliremontin rinnalla näytetään alkuperäinen kuva, ja kuvassa saa esittää vain remontin, jonka voi toteuttaa. Vikoja ei saa piilottaa, ja vastuu on välitysliikkeellä, vaikka kuvan olisi muokannut joku muu.

Mitä se tarkoittaa suomalaiselle markkinoijalle

Kuluttajamarkkinoinnissa kuva ei saa antaa tuotteesta väärää käsitystä, vaikka siinä lukisi ”tekoälyllä muokattu”. KKV:n mukaan harhaan voi johtaa pelkkä kuva, vaikka tekstin tieto olisi oikein (KKV).
Traficomin mukaan kuvassa näkyvä vesileima on periaatteessa riittävä tekoälymerkintä (Yle). Merkintävelvoitteesta kerron tarkemmin artikkelissa Milloin tekoälyllä tehty kuva, video tai ääni pitää merkitä?

Oma näkemykseni

Tekoälyllä sisustettu kuva voi olla hyvä työkalu. Tyhjästä asunnosta on vaikea hahmottaa, mihin sohva ja ruokapöytä mahtuvat. Ongelmia syntyy, kun kuvaan tehdään remontti, jota ei voi toteuttaa, tai kun kuvalla peitetään vikoja.

Pidän siitä, että ala sopii pelisäännöt itse eikä jää odottamaan viranomaista. Alkuperäisen kuvan näyttäminen rinnalla on malli, jonka muutkin alat voisivat ottaa käyttöön: merkintä kertoo, että kuvaa on muokattu, mutta vasta vertailu näyttää, mitä muutettiin.

Sama olohuone sisustettuna: sohva, matto, sohvapöytä, verhot, kirjahylly, kasveja ja palava takka. Patteria ei ole, ja ikkunasta näkyy metsä. — Kuvitteellinen olohuone, molemmat kuvat on tehty tekoälyllä. Vedä rajaa ja katso, mitä kaikkea muuttui.

Tyhjä olohuone, jossa on vaaleat seinät, puuparketti, ikkuna ja sen alla patteri. Ikkunasta näkyy koivuja ja kerrostalo. — Kuvitteellinen olohuone, molemmat kuvat on tehty tekoälyllä. Vedä rajaa ja katso, mitä kaikkea muuttui.

Sama raja sopii kaikkiin tuotekuviin, oli kyse verkkokaupan tuotteesta tai hotellihuoneesta. Kuva ei saa luvata enempää kuin tuote.

Mitä kannattaa tehdä

Jos käytät markkinoinnissa tekoälyllä muokattuja tuotekuvia, vertaa jokaista kuvaa ennen julkaisua oikeaan tuotteeseen: näkyvätkö koko, väri ja materiaali sellaisina kuin asiakas ne saa?

Lähteet

Lue tietopankista

Milloin tekoälyllä tehty kuva, video tai ääni pitää merkitä? EU:n tekoälyasetus markkinoijalle EU:n tekoälyasetuksen merkintävelvoite on ollut voimassa 2.8.2026 alkaen. Selkeä opas: mitä pitää merkitä, mitä ei, miten merkintä tehdään ja kuka siitä vastaa. Miten yleisö suhtautuu tekoälymainontaan? Mitä tutkimukset sanovat 2026 LM Somecon ja IROResearchin kyselyssä 58,8 % suomalaisista suhtautui elokuussa 2026 kielteisesti tekoälyn käyttöön mainonnassa. Katsaus vuoden 2026 tutkimuksiin: suomalainen kysely, Eurostat, IAB, YouGov, Ipsos ja Gartner, ja mitä ne tarkoittavat markkinoijalle.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on digistailauksella ja virtuaaliremontilla? expand_more

Digistailauksessa kuvaan lisätään esimerkiksi kalusteita, mutta asunto pysyy ennallaan: ikkunoita, ovia, rakenteita tai mittasuhteita ei muuteta. Virtuaaliremontissa näytetään, miltä asunto voisi näyttää remontin jälkeen. Siihen pätevät tiukemmat säännöt: rinnalla näytetään alkuperäinen kuva, ja remontin pitää olla toteutettavissa. Remonttiin voidaan tarvita viranomaisen tai taloyhtiön lupa (Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto 23.10.2026).

Pitääkö jokainen muokattu kuva merkitä? expand_more

Ei. Liiton tiedotteen mukaan tavallinen kuvankäsittely, kuten rajaus tai valotuksen korjaus, ei vaadi merkintää, mutta digistailaus ja virtuaaliremontti vaativat (Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto 23.10.2026). Tekoälyasetuksen mukaan tekoälyllä tuotettu tai muokattu kuva pitää merkitä, kun katsoja voi luulla sitä aidoksi kuvaksi oikeasta ihmisestä, tuotteesta, paikasta tai tapahtumasta. Tarkemmin kerron artikkelissa Milloin tekoälyllä tehty kuva, video tai ääni pitää merkitä?

Mitä harhaanjohtavasta kuvasta voi seurata välittäjälle? expand_more

Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntijan mukaan tekoälyn käyttö voi tulla välitysliikkeelle kalliiksi, jos kuvilla on peitetty asunnon virheitä ja välittäjän katsotaan laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa. Liiton toimitusjohtajan mukaan välittäjä tai toimeksiantaja voi joutua korvausvastuuseen, jos kuva lupaa ratkaisun, jota ei voi toteuttaa, esimerkiksi ikkunan tai vesipisteen paikkaan, johon sitä ei voi tehdä (Yle 12.10.2026).

Kirjoittanut

Janne Riihimäki

Tekoälykonsultti ja -kouluttaja markkinointiin · Sofia Digital

Autan markkinointitiimejä ottamaan tekoälyn käyttöön niin, että se jää arkeen. Kaikki lähtee tarpeesta: ensin katsotaan, mitä tiimi tekee, ja sitten valitaan keinot ja työkalut. Tutustu Janneen ja siihen, missä hän auttaa

Tarvitsetko apua käyttöönottoon?

Ota yhteyttä arrow_forward

arrow_back Kaikki ajankohtaiset