Miten yleisö suhtautuu tekoälymainontaan? Mitä tutkimukset sanovat 2026

Lyhyt vastaus

Yleisö käyttää tekoälyä paljon, mutta epäilee sitä mainonnassa. Suomalaisessa kyselyssä 58,8 % vastaajista suhtautui elokuussa 2026 kielteisesti tekoälyn käyttöön mainonnassa ja noin 8 % myönteisesti. Yksittäisistä näkyvistä ratkaisuista on mitattu tekoälynäyttelijä, ja se laskee luottamusta brändiin selvästi. Tekoälyvaikuttajista, synteettisestä äänestä ja tunnistettavasta tekoälyestetiikasta ei ole vastaavaa mittausta. Tekoälystä tuotannon apuna ei ole erillistä näyttöä kumpaankaan suuntaan: tutkimukset kysyvät tekoälystä mainonnassa yleensä tai näkyvistä ratkaisuista, eivät piiloon jäävästä tuotantotyöstä. Ja mainosala arvioi yleisön asenteen selvästi myönteisemmäksi kuin se on.

Alla ovat vuoden 2026 keskeiset tutkimukset lähteineen: suomalainen kysely, Eurostatin käyttöluvut EU:sta ja asennekyselyt Yhdysvalloista ja Britanniasta. Luvut on tarkistettu alkuperäisistä lähteistä 11.10.2026.

Suomessa yli puolet suhtautuu kielteisesti

Markkinointiviestintätoimisto LM Someco teetti IROResearchilla kyselyn, jossa tehtiin 1 000 haastattelua elokuussa 2026. Otos painotettiin vastaamaan Suomen väestöä. Teettäjän tiedotteen 14.9.2026 ja selvityksen kaavion mukaan:

• 58,8 % suhtautui kielteisesti tekoälyn käyttöön mainonnassa, noin 8 % myönteisesti.
• Kielteisesti suhtautuneista 74 % koki tekoälyn antavan halvan ja huonolaatuisen vaikutelman.
• Samasta ryhmästä 65 % sanoi tekoälyn herättävän epäluuloja tuotetta tai palvelua kohtaan ja 56 % mainostavaa yritystä kohtaan.
• 18–24- ja 25–34-vuotiaat suhtautuivat keskimäärin muita ikäryhmiä kriittisemmin.

Vuotta aiemmin kielteisiä oli 50,5 %, mutta vuoden 2025 kysely tehtiin eri tavalla, joten muutos on suuntaa antava. Kyselyä käsitellään tarkemmin Ajankohtaista-kirjoituksessa Tekoälymainokset heikentävät brändiä?

Nuoret käyttävät tekoälyä eniten

Eurostatin mukaan 63,8 % EU:n 16–24-vuotiaista käytti generatiivista tekoälyä kyselyä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana vuonna 2025. Koko 16–74-vuotiaassa väestössä osuus oli 32,7 %. Nuoret ovat siis EU:ssa tekoälyn ahkerimpia käyttäjiä. Asennetta mainontaan tilasto ei mittaa, ja seuraavat luvut ovat eri tutkimuksista ja eri maista.

Suomessa käyttäjien osuudet olivat suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin: 16–24-vuotiailla 67,1 % ja 16–74-vuotiailla 46,3 %.

Yhdysvalloissa Z-sukupolvi on kriittisempi kuin milleniaalit

Yhdysvaltain mainosalan järjestö IAB julkaisi 15.1.2026 tutkimuksen The AI Ad Gap Widens, jossa kysyttiin samat kysymykset 505 yhdysvaltalaiselta 16–43-vuotiaalta kuluttajalta ja 104 mainosalan johtajalta.

Tulos on markkinoijalle epämukava: 82 % alan johtajista uskoi nuorten sukupolvien suhtautuvan tekoälymainontaan myönteisesti. Kuluttajista itsestään näin ajatteli 45 %. Kuilu on 37 prosenttiyksikköä, ja se kasvoi vuodesta 2024, jolloin se oli 32.

Ikäryhmien välillä on selvä ero. Z-sukupolvesta (16–27-vuotiaat) 39 % suhtautui tekoälymainontaan kielteisesti, milleniaaleista (28–43) 20 %. Tutkimus vertasi vain näitä kahta ryhmää, joten se ei kerro vanhemmista ikäluokista. Eurostatin käyttöluku ja tämä asenneluku ovat eri maista ja eri ihmisiltä, joten niistä ei voi päätellä, että samat nuoret sekä käyttävät tekoälyä eniten että epäilevät sitä mainoksissa.

Tekoälynäyttelijä on eri asia kuin tekoäly tuotannossa

Britannialainen YouGov kysyi heinäkuussa 2026 2 012 aikuiselta nimenomaan tekoälynäyttelijöistä mainoksissa. Otos on painotettu väestöä vastaavaksi, kenttätyö tehtiin 6.–7.7.2026.

• Niistä, jotka olivat nähneet tekoälynäyttelijöitä mainoksissa, 76 % ei pitänyt niistä.
• 78 % sanoi luottavansa brändiin vähemmän, jos se käyttää tekoälynäyttelijöitä. 18–34-vuotiailla luku oli 83 %.
• 94 % oli sitä mieltä, että tekoälynäyttelijöiden käytöstä pitäisi kertoa.

Tämä on tarkempi signaali kuin yleinen kysymys ”pidätkö tekoälystä”. Kyse on yhdestä konkreettisesta luovasta ratkaisusta, ja vastaus on selvä.

Tieto tekoälystä ei silti välttämättä vähennä ostohalua

Sama IAB:n tutkimus sisältää löydöksen, joka tasapainottaa kuvaa: 73 % vastaajista sanoi, että tieto mainoksen tekoälytaustasta joko lisäisi ostohalua tai ei vaikuttaisi siihen. Kielteinen tunne ei siis automaattisesti tarkoita menetettyä myyntiä.

Samassa tutkimuksessa yli puolet kuluttajista halusi mainostajan kertovan, jos mainos on kokonaan tekoälyllä tehty tai jos siinä on tekoälyllä tuotettua kuvaa tai videota. Alan oma käytäntö laahaa: tekoälyä mainoksissa käyttäneistä mainostajista 89 % kertoi siitä ainakin joskus, mutta alle puolet aina.

Ihminen voittaa, vaikka eroa ei huomata

Ipsos testasi keväällä 2026 20 mainosta 3 000 yhdysvaltalaisella. Puolet mainoksista oli ihmisten tekemiä, puolet kokonaan tekoälyllä tuotettuja. Vain 25 % tekoälymainosten katsojista oli edes jokseenkin varma, että mainos oli tekoälyllä tehty. Silti ihmisten tekemät mainokset saivat 14 % paremmat pisteet Ipsosin lyhyen aikavälin indeksissä (Creative Effect Index) ja 17 % paremmat pitkän aikavälin indeksissä (Equity Effect Index), ja katsojat pitivät niitä viihdyttävämpinä, omaperäisempinä ja puhuttelevampina. Kyse on indeksipisteiden eroista: indeksit on validoitu myyntiä vastaan, mutta näiden mainosten toteutunutta myyntiä ei tässä tutkimuksessa mitattu.

Ero syntyi erityisesti mainoksissa, jotka nojaavat tarinaan ja tunteeseen. Suoraviivaisessa tuoteviestinnässä ero oli pienempi. Tekoälymainos on siis usein ”riittävän hyvä” tunnistamatta jäädäkseen, mutta ei riittävän hyvä toimiakseen yhtä hyvin.

Puolet asioisi mieluummin brändin kanssa, joka ei käytä tekoälyä

Gartnerin 16.3.2026 julkaisemassa kyselyssä 1 539 yhdysvaltalaiselle kuluttajalle (kenttätyö lokakuussa 2025) puolet sanoi antavansa mieluummin asiakkuutensa brändille, joka ei käytä generatiivista tekoälyä asiakkaille näkyvissä viesteissä, mainonnassa ja sisällöissä. Kyse on ilmoitetusta mieltymyksestä, ei havaitusta ostokäyttäytymisestä. Gartnerin oma suositus on kertoa tekoälyn käytöstä avoimesti mutta olla mainostamatta sillä. Kertominen ja korostaminen ovat eri asioita.

Mitä tämä tarkoittaa markkinoijalle

Älä oleta yleisön asennetta, mittaa se. IAB:n kuilu alan käsityksen ja yleisön välillä on 37 prosenttiyksikköä. Jos oma näppituntuma sanoo, että yleisö ottaa tekoälymainoksen hyvin vastaan, se on todennäköisesti liian optimistinen.

Tekoäly tuotannossa on eri päätös kuin tekoäly näkyvänä tekijänä. Ideointi, luonnostelu, versiointi ja taustatyö eivät näy yleisölle, eikä niistä ole näissä tutkimuksissa kysytty. Näkyvistä ratkaisuista on: tekoälynäyttelijä laskee luottamusta selvästi. Tekoälyvaikuttajasta, synteettisestä äänestä tai tunnistettavasta tekoälyestetiikasta ei ole vastaavaa mittausta, joten niiden osalta kyse on oletuksesta, joka kannattaa testata omalla yleisöllä. Strateginen kysymys ei ole ”käytetäänkö tekoälyä” vaan ”missä se saa näkyä lopputuloksessa”.

Merkitse, älä piilota. Yleisö haluaa tietää, ja IAB:n kahdelta nuorimmalta tutkitulta sukupolvelta 73 % arvioi, ettei tieto vähentäisi ostohalua. Kyse on itse ilmoitetusta arviosta, ei mitatusta ostokäyttäytymisestä, eikä tulos kerro vanhemmista ikäluokista. Piilottaminen sen sijaan on riski, jos se paljastuu. Milloin merkintä on lain mukaan pakollinen, kerrotaan artikkelissa Milloin tekoälyllä tehty kuva, video tai ääni pitää merkitä?

Testaa tarinavetoiset mainokset erityisen tarkasti. Ipsosin data sanoo, että tekoälyn heikkous on tunne ja tarina, ei tuoteinformaatio. Jos kampanja nojaa tunteeseen, tekoälytuotantoon kannattaa luottaa vasta testin jälkeen. Huomaa kuitenkin, ettei Ipsos vertaillut tuotantokustannuksia eikä toteutuneita tuottoja, joten takaisinmaksusta ei voi päätellä mitään.

Varaukset

Asennedata on Suomesta, Yhdysvalloista ja Britanniasta, ja Eurostatin käyttöluvut ovat EU:sta. Kyselyt kysyivät eri asioita eri ihmisiltä, joten maiden lukuja ei voi verrata suoraan. Suomalainen kysely on markkinointitoimiston teettämä, ja sen menetelmästä on kerrottu vain otoskoko ja painotus. Luvut ovat itse ilmoitettua asennetta tai indeksipisteitä, eivät mitattua ostokäyttäytymistä. Tämä koskee myös Ipsosin testiä. Ala liikkuu nopeasti, ja vuoden 2027 luvut voivat näyttää erilaisilta. Artikkeli päivitetään, kun uutta dataa tulee.

Kirjoittanut

Janne Riihimäki

Tekoälykonsultti ja -kouluttaja markkinointiin · Sofia Digital

Autan markkinointitiimejä ottamaan tekoälyn käyttöön niin, että se jää arkeen. Kaikki lähtee tarpeesta: ensin katsotaan, mitä tiimi tekee, ja sitten valitaan keinot ja työkalut. Tutustu Janneen ja siihen, missä hän auttaa

Tarvitsetko apua käyttöönottoon?

Ota yhteyttä arrow_forward