Uutinen 27.9.2026 schedule 1 min lukuaika

Traficom valvoo tekoälymerkintöjä: mitä markkinoijan pitää tietää?

Traficom valvoo Suomessa tekoälysisällön merkintöjä. Kaikkea ei tarvitse merkitä: ratkaisevaa on, voiko kuva, video tai ääni vaikuttaa aidolta.

Janne Riihimäki

Mitä tapahtui

EU:n tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Suomessa niitä valvoo pääosin Traficom, joka julkaisi ohjeensa 20.8.

Mitä se tarkoittaa markkinoijalle

  • Merkitse, jos kuva, video tai ääni voi vaikuttaa aidolta, myös silloin kun ihminen, tuote tai tilanne on keksitty.
  • Ihmisen tarkistama markkinointiteksti, selvästi graafinen kuvitus ja vähäinen tekninen käsittely, kuten rajaus, eivät yleensä vaadi merkintää.

Oma näkemykseni

Paniikkiin ei ole syytä. Traficom sanoo itse, että valtaosa tekoälyllä tuotetusta sisällöstä on täysin hyväksyttävää, eikä jokaiseen somepäivitykseen tarvita leimaa. Isompi kysymys on minusta se, kannattaako tekoälykuvia ylipäätään käyttää. Kaikki eivät pidä niistä, ja se voi näkyä siinä, miten brändiisi suhtaudutaan. Tällä sivustolla artikkeleita kuvitetaan tietoisesti vain harvoin sen sijaan, että jokaiseen keksittäisiin jokin kuva väkisin. Yleisön suhtautumisesta lisää artikkelissa miten yleisö suhtautuu tekoälymainontaan.

Mitä kannattaa tehdä

Sovi tiimissä, kuka päättää merkinnästä, ja mieti samalla, missä tekoälykuva on oikeasti paras valinta.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö jokainen tekoälyllä tehty kuva merkitä? expand_more
Ei. Traficomin ohjeen mukaan merkintää ei tarvita, jos sisältö ei voi vaikuttaa aidolta. Selvästi piirretty tai graafinen kuvitus ei yleensä vaadi merkintää. Aidolta näyttävä ihminen, tuote tai tilanne vaatii, vaikka se olisi keksitty eikä tarkoitus olisi harhauttaa.
Milloin merkintä pitää näyttää? expand_more
Viimeistään silloin, kun ihminen kohtaa sisällön ensimmäisen kerran. Merkinnän pitää olla selkeä ja näkyvä, pelkkä tiedoston metatieto ei riitä.
Koskeeko tämä myös tekstiä? expand_more
Vain rajatusti. Merkintä koskee tekoälyn tuottamia tekstejä, jotka tiedottavat yleisölle yleistä etua koskevista asioista. Niitäkään ei tarvitse merkitä, jos ihminen on tarkistanut sisällön ja joku vastaa julkaisusta. Pelkkä oikoluku ei riitä. Tavallinen markkinointiteksti ei yleensä kuulu tähän.
Entä oikea tuote tekoälyllä tehdyssä taustassa? expand_more
Rajatapaus, joka arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos tausta voi antaa väärän kuvan tuotteen käytöstä tai ympäristöstä, tai kuvaan on lisätty tai siitä poistettu jotain olennaista, merkitse. Epävarmassa tilanteessa merkitse.
Kuka Suomessa valvoo? expand_more
Tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteita valvoo pääosin Traficom, osaa myös sektoriviranomaiset ja komissio. Harhaanjohtavaa kuluttajamarkkinointia valvoo kuluttaja-asiamies, joten tekoälykuva ei saa antaa väärää kuvaa tuotteesta, vaikka se olisi merkitty.
Entä koneluettava merkintä? expand_more
Se koskee kuvageneraattorien kaltaisten palveluiden tarjoajia, ei markkinoijaa. Ennen 2.8.2026 markkinoille tulleilla palveluilla on siirtymäaikaa 2.12.2026 asti.

Kirjoittanut

Janne Riihimäki
Janne Riihimäki

Tekoälykonsultti ja -kouluttaja markkinointiin · Sofia Digital

Autan markkinointitiimejä ottamaan tekoälyn käyttöön niin, että se jää arkeen. Kaikki lähtee tarpeesta: ensin katsotaan, mitä tiimi tekee, ja sitten valitaan keinot ja työkalut. Tutustu Janneen ja siihen, missä hän auttaa

Tarvitsetko apua käyttöönottoon?

Ota yhteyttä arrow_forward

arrow_back Kaikki ajankohtaiset