Videoeditorissa vedetään klippejä aikajanalla. Tässä kerrotaan, mitä halutaan, ja katsotaan, mitä tulee. Ensimmäinen versio ei yleensä ole valmis, joten palaute kuuluu työhön.
Lyhyt vastaus: Claude Code kirjoittaa videon koodina ja ohjaa muita työkaluja: kuvageneraattori tekee kuvan, videomalli liikuttaa sitä, ja videotyökalu kokoaa kaiken MP4-tiedostoksi. Sinä kerrot, mitä haluat, ja kommentoit tulosta kierros kerrallaan. Sama tapa toimii myös Codexilla ja muilla koodaavilla tekoälyillä.
Esimerkissä käytetään omalla koneella toimivaa Claude Codea ja Hyperframes-videotyökalua, ja siinä tehdään 20 sekunnin esittelyvideo keksitystä SUPERKENKÄ-tennarista. Vaiheet on kuvattu esimerkkivideon ruuduilla.
Videoympäristö rakennetaan osista
Claude ohjaa osia, mutta jokaiselle tehtävälle on oma työkalunsa. Spiikin tekee esimerkiksi ElevenLabs, taustamusiikin Suno, kuvat ChatGPT Images, liikkuvan kuvan Gemini tai Seedance ja koko videon kokoaa videotyökalu, tässä Hyperframes. Kaikkia osia ei tarvita joka videossa. Työkalut asennetaan ja kytketään kerran. Automaattinen klippien tilaaminen vaatii rajapintayhteydet.
Claude oppii tyylisi
Ennen ensimmäistä videota Claude kysyy tyylistä. Sille annetaan brändiohjeisto, tone of voice, logo ja värit sekä pari esimerkkivideota. Ohjeet tallennetaan CLAUDE.md-tiedostoon ja muihin ohjeisiin, joihin se ohjaa. Claude Code lataa CLAUDE.md:n jokaisen istunnon alussa, joten tyyliä ei tarvitse selittää jokaisessa videossa uudelleen. Pysyvistä ohjeista enemmän: Opeta tekoäly tuntemaan yrityksesi.
Pyyntö ja aineisto
Kerro pyynnössä tarkasti, mitä haluat:
- Kesto ja muoto, esimerkiksi 20 sekuntia vaakana tai pystynä someen
- Kenelle video on ja missä se julkaistaan
- Mitä tuotteesta pitää kertoa ja missä järjestyksessä
- Millainen tunnelma ja tahti videolla on
- Mitä videossa ei saa olla
Pyynnön mukana menevät tuotekuva ja tuotetiedot, joita Claude käyttää käsikirjoituksessa ja videon teksteissä.
Claude valitsee tarvittavat osat
Tähän videoon tarvitaan käsikirjoitus, kuvat, liikkuva kuva, taustamusiikki ja videotyökalu. Spiikkiä ja litterointia ei tarvita, koska videossa ei puhuta.
Ensin referenssikuva, sitten video
Videomallille annetaan yleensä ensin kuva tai kuvia referenssiksi, esimerkiksi alku- ja loppukuva, ja niiden pohjalta se tekee liikkuvan kuvan. Referenssikuva auttaa pitämään tuotteen samannäköisenä klipistä toiseen, mutta jokaisen klipin värit, muodot ja yksityiskohdat kannattaa silti tarkistaa. Kuvasta videon tekevät esimerkiksi Googlen Gemini API, Runway ja Seedance. Kun niihin on rakennettu rajapintayhteys, Claude tilaa klipit itse ja tuo ne suoraan videoon. Klipit voi myös tehdä käsin videomallia tarjoavan palvelun sovelluksessa ja antaa valmiit tiedostot Claudelle.
Claude kirjoittaa videon koodina
Video on teknisesti verkkosivu: HTML kertoo, mitä ruudulla on, ja GSAP-kirjasto liikuttaa osia ajastetusti. Claude kirjoittaa koodin, ja esikatselussa näkee, miltä video näyttää. Esikatselun aikajanalla voi siirtyä mihin tahansa kohtaan ja kommentoida juuri sitä.
Videotyökalu kuvaa sen ruutu kerrallaan
Videotyökalu, kuten Hyperframes, avaa videosivun selaimessa taustalla, siirtää aikaa ruudun kerrallaan ja ottaa jokaisesta kuvan (Hyperframes, GitHub). Esimerkiksi 20 sekunnin video on 30 ruudun sekuntinopeudella 600 kuvaa.
Ruuduista kootaan valmis video
FFmpeg on avoimen lähdekoodin ohjelma videon ja äänen käsittelyyn. Se liimaa ruudut ja musiikin yhdeksi MP4-tiedostoksi. Sillä voi myös hidastaa klippejä, pysäyttää kuvan tai poistaa äänen.
Valmis video ja palaute
Kommentoi tarkasti, mitä muutetaan ja missä kohdassa, esimerkiksi ”lyhennä ensimmäinen kohtaus kahteen sekuntiin ja pidä muut ennallaan”, ja katso uusi versio läpi. Esimerkkivideota tehtiin reilut kymmenen kierrosta: tekstit isommiksi, logo räjähtämään paikalleen, kengät näkymään edestä ja tekstit pois kenkien päältä.
Tältä esimerkkivideo näyttää valmiina. Siinä ei ole ääntä.
Sama toimii Codexilla ja muilla
Hyperframesin mukana tulevat valmiit ohjeet Claude Codelle, Codexille, Cursorille ja Gemini CLI:lle. Vastaava työkalu on Remotion, jossa video kirjoitetaan React-komponentteina. Se on ilmainen yksityishenkilöille, voittoa tavoittelemattomille organisaatioille ja enintään kolmen työntekijän yrityksille. Jos yrityksessä on enemmän työntekijöitä, se tarvitsee maksullisen lisenssin (Remotion, lisenssi).
Mihin tämä sopii ja mihin ei
- Sopii: selitysvideot, tuote-esittelyt, lyhyet somevideot ja sarjat, joissa ulkoasu pysyy samana
- Sopii: videot, joihin halutaan oma ilme eikä työkalun valmista pohjaa
- Sopii myös: kuvattu video, johon lisätään tekstejä, grafiikkaa, tekstitys tai animaatioita
- Ei yksin riitä: video, jossa pitää näyttää oikea tapahtuma, tiimi tai tuotteen todellinen toiminta. Siihen tarvitaan kuvattu aineisto.
Jos videossa on tekoälyllä tehty ihmisen näköinen hahmo tai puhe, tarkista merkintävelvoite ennen julkaisua: Milloin tekoälyllä tehty kuva, video tai ääni pitää merkitä?
Janne suosittelee
Somevideot, toistuvat tuotevideot ja muut vastaavat hoituvat hienosti, kun olet ensin opettanut Claudelle oman tyylisi. Valmispohjasta tehty video näyttää yleensä kaikkien muiden videoilta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko Claudella tehdä videon? expand_more
Voiko videon tehdä tavallisessa Claude-keskustelussa? expand_more
Voiko Codexilla tehdä videoita samalla tavalla? expand_more
Tarvitseeko tähän ohjelmointitaitoa? expand_more
Mistä aineistosta videon voi tehdä? expand_more
Mikä on Hyperframes? expand_more
Hyperframes vai Remotion? expand_more
Mitä videon tekeminen Claudella maksaa? expand_more
Pitääkö tekoälyllä tehty video merkitä? expand_more
Miten tämä eroaa HeyGenin tai Synthesian avatarivideoista? expand_more
Kirjoittanut
Tekoälykonsultti ja -kouluttaja markkinointiin · Sofia Digital
Autan markkinointitiimejä ottamaan tekoälyn käyttöön niin, että se jää arkeen. Kaikki lähtee tarpeesta: ensin katsotaan, mitä tiimi tekee, ja sitten valitaan keinot ja työkalut. Tutustu Janneen ja siihen, missä hän auttaa
Tarvitsetko apua käyttöönottoon?
Ota yhteyttä arrow_forward